Vai mitä sanotte näistä pisteistä:

Toimintakyky + 1 kohtuullinen

Terävyys + 3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu + 1 pieni

Taisteluhalu -1 pieni

Hermorakenne + 1 hieman rauhaton

Temperamentti + 1 erittäin vilkas

Kovuus + 1 hieman pehmeä

Luoksepäästävyys + 3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus ++ laukauskokematon

Loppupisteet yht. 112, hyväksytty > FI MVA

 

Tulos on aika hyvin Patea kuvaava. Ainoastaan tuo "erittäin vilkas" ei arkielämässä osu tämän koiran kanssa kohdilleen, vaikka testissä se kyllä reagoikin mörköihin ja oikeastaan kaikkeen mahdolliseen voimakkaasti ja nopeasti. Arjessahan Pate on kelpieksi rauhallinen, joskus jopa flegmaattinen ;) Ensin myös tuo taisteluhalun arvosteleminen pieneksi ihmetytti, kun Pate kuitenkin tuomarisedän kanssa leikki haukun ja murinan säestyksellä (mitä se ei koskaan tee minulle!), mutta totta oli sekin tuomareiden kommentti, että missään muussa kohdassa sitä taisteluhalua sitten ei juuri näkynytkään. Eikä sitä kyllä juuri arjessakaan näy, Patea ei voi mitenkään kuvailla jääräpäiseksi, ei missään suhteessa.

Odotin, että olisin saanut testistä enemmän vastauksia, mutta sen sijaan sainkin lisää pohdittavaa. Jos Patesta kerran löytyy tuollainen temperamentti, nopeasti ja sähäkästi reagoiva koira, niin olenko minä sitten vain ollut niin lapanen että olen tehnyt siitä viilipytyn? Arjessahan se toki vain helpottaa elämää, mutta treenikentällä... ehkä jonkun pitäisi antaa tälle ohjaajalle sähköisku aina ennen tokotreenejä, jotta se pikkuisen heräisi!

No, joka tapauksessa, Pate ehti Tiipiin pennuista ensimmäisenä luonnetestiin ja siten on sisarusparven ensimmäinen FI MVA, velipojan ja ilmeisesti myös siskon seuratessa perässä jossain vaiheessa. Mielenkiinnolla jään odottamaan näitäkin testituloksia!

Koko testi on kuvattu videolle, mutta koska näillä nettiyhteyksillä sen lataaminen kestäisi vähintään puoli päivää, voin laittaa vaikka postitse kopioita tulemaan kiinnostuneille.

 

Lopuksi vielä päivitys Aksun tilanteeseen: Viikko uudella ruokavaliolla takana. Olemme lenkkeilleet joka toinen päivä puolesta tunnista tuntiin, yskää ei kuulu ainakaan vielä. Ja voi miten koira nauttiikaan juostessaan taas pitkästä aikaa tuulen kanssa kilpaa! Se laukkaa aivan hurmioituneena pellolla ympyrää, hyppii yli ojien ja taas takaisin, ihan huvikseen, ja kun se katsoo minua, sen silmät loistavat. Viime talvinen masentunut haamu on poissa, Aksu on nyt niin iloinen ja täynnä elämää. Minä vastaan sen katseeseen ja niin toivon, ettei kortisonipurkkia enää tarvitsisi avata...