Käväistiin tänään Tuomaksen, Paten ja Vitin kanssa katselemassa kevättä Valtavaarassa. Pate oli oikein reipas pieni retkikoira ja käyttäytyi hyvin mallikkaasti koko reissun ajan. Nyt makaakin jaloissani sitten melkoisen rauhallinen pikku-kelpie :)
Päiväreitti kulkee Rukatunturin kupeelta Valtavaaran luonnonsuojelualueelle kiiveten matkalla muutaman pienemmän vaaran laelle. Paluumatka tullaankin sitten leppoisammin talvista hiihtoladun pohjaa, jossa ei enää mitään jyrkempiä laskuja tai nousuja ennen itse Rukaa juuri tule.
Valtavaaran päällä pidimme oikein kunnon tauon nauttien kesäisen lämpöisestä auringonpaisteesta. Muita kulkijoita ei liiemmin näkynyt, johtuen varmaan koulujen päättäjäisviikonlopusta. Mikäs sen mukavampaa, kuin kuljeskella rauhassa omaan tahtiin metsän siimeksessä, kiivetä vaaran päälle katselemaan maisemia ja sitten jatkaa taas, kun huvittaa.


Pikkupoika vaaran päällä



Puoliksi sulanut järvi ja lumilaikkuja metsässä.


Valtavaaranlampi oli vielä rantoja lukuun ottamatta jäässä.