Aurinkoinen ja lämmin sää sekä räystäiltä putoilevat vesipisarat saavat taas mielen halajamaan agilitykentille ja tokotreeneihin. Alkaa vähitellen olla taas se aika vuodesta, kun reet ja valjaat kiikutetaan varastoon ja ajatukset käännetään hetkeksi kohti muita haasteita. Lunta silti vielä olisi riittämiin, mutta tiet alkavat olla jo sulia ja kelkkareitit paikoin melkoisen huonossa kunnossa, mikä tekee liikkumisen valjakolla jonkin verran haastavaksi. Järvellä onneksi on vielä runsain mitoin jäätä, joten sinne siis suuntaamme nämä talven viimeiset rekitreenit.
Kenna ja Milou ovat molemmat osoittaneet kykynsä valjaissa. Ihanan helppoja käsitellä molemmat, eivät (ainakaan vielä) ihan sen lajin kuumakalleja kuin Vitin lapsoset Fenris, Ruu, Flamja ja Frigga. Tuolla nelikolla nimittäin riittää potkua ja se kanssa sitten kuuluu, startissa ainakin :D Milou näyttäisi kasvavan yhä vain, tällä hetkellä sillä on vaaaaaltavan pitkät jalat ja muutama aivosolu -- mutta no, sentään silti muutama! Wimman kokoluokkaa poika on nyt noin kahdeksan kuukauden ikäisenä, eli reilusti päälle 60 senttiä. Kenna sen sijaan on Sirenin kokoinen pikkukirppu, ainakin vielä toistaiseksi. Onhan sillä vielä toivottavasti muutama kuukausi aikaa venyä...
Flamja ja Frigga ovat molemmat päässeet jo kokeilemaan kykyjään johtajakoirinakin, ja olivat molemmat varsin vakuuttavia. Erityisesti ensiksi mainittu sai aikaan kylmät väreet selkäpiihin, niin pätevän näköinen oli pikkutyttö isänsä vieressä. Epähuomiossa tuli harjoiteltua avointa kenttääkin jäällä (lue: mentiin siis avoimella jäällä ilman uria) seuraavalla kerralla Flamjan opetellessa johtamista, mutta eipä sitä tyttöstä tuntunut paljon huimaavan. Lupaavaa, lupaavaa! *myhäilee*

Tuli sitten puolivahingossa ilmoittauduttua Viirun kanssa joukkue-tokon SM-kisoihin Ouluun rotuyhdistyksen joukkueeseen. *Glups* Nimittäin pitäisi sitten nähtävästi alkaa treenailemaankin vähän...silleen pikkuisen...